Jatuli 33

Jatuli 33 on julkaistu!

Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen Jatuli-julkaisun järjestyksessä 33. numero julkaistiin 5.11. Kemin kulttuurikeskuksessa.

Uusimmassa Jatulissa samoin kuin aikaisemmissakin esitellään lukijalle Kemiä ja Kemin historiaa laajalla näkökulmalla eri aihein. Mukana on artikkeleita niin vanhoilta tutuilta kirjoittajilta kuin ensikertalaisiltakin.

Timo Hietala kertoo artikkelissaan kemiläisen tukku- ja vähittäiskauppa O.V. Lehto Oy:n ja Lehdon talon historiasta.

Myös Matti Kamula kertoo kemiläistä yrityshistoriaa. Hänellä on artikkelissaan aiheena kemiläinen valumestari K.A. Puro ja hänen Tervaharjulla sijainnut valimonsa. Kamula on selvitellyt myös tontin N:o 48 historiaa, jota hän valottaa toisessa artikkelissaan.

Juhani Lares on omaan artikkeliinsa koonnut kemiläistä partiohistoriaa. Toisessa artikkelissaan Lares muistelee junamatkoja Veitsiluotoon.

Toini Marjamaa muistelee artikkelissaan omaa työuraansa KOP:n palveluksessa. Irma Meliniltä on teoksessa muistelu ja tunnelmapala yhdistyksen retkestä Ajoskrunniin. Esko Ojala muistelee artikkelissaan lapsuuttaan Juntonkankaalla ja Karihaarassa.

Kaisu Näykki kertoo artikkelissaan isovanhempiensa tarinaa, Eero Saurilta on teoksessa artikkeli vuoden 1969 kemiläisistä ja Kalervo Näykki kertoo Itsenäinen Suomi 6.12.1917 -reliefin historiaa.

Tuula Sykkö kertoo Kemin Pohjola-Norden -paikallisyhdistyksen historiasta ja toiminnasta ja Esko Ylipiessa muisteluitaan sota-ajoilta. Aaro Tiilikaisen aiheena puolestaan on korkeakouluopetus- ja tutkimus Kemi-Tornio alueella. Juha Ylimaunun aiheena on pohjoisen Perämeren saarten nimistöhistoria.

Teoksen päättää Matti Ylipiessan artikkeli kemiläisistä loikkareista, jotka 1930-luvun alussa lähtivät etsimään parempaa elämää Neuvosto-Karjalasta.

 

Sisältää:
Timo Hietala: Pyörä kulkee, kun jeppe polkee, s. 6-43 *
Matti Kamula: Valaja ja hänen valimonsa, s. 44-85 *
Matti Kamula: Fallesmannin mäen pytinki, s. 86-93 *
Juhani Lares: Partiotoimintaa Kemissä, s. 94-109 *
Juhani Lares: Junalla Veitsiluotoon, s. 110-114 *
Toini Marjamaa: Yhdeksäntoistavuotias museoesine, s. 115-118 *
Irma Melin: Ajoskrunni, kalastajien saari, s. 119-121 *
Esko Ojala: Lapsuuteni poluilla, s. 122-139 *
Esko Ylipiessa: Muistikuvia Kemistä 1940-luvulta, s. 140-142 *
Kaisu Näykki: Maakellarissa sotaa paossa, s. 143-153 *
Eero Sauri: Kuka kukin oli Kemissä 45 vuotta sitten, s. 154-1966 *
Kalervo Näykki: Itsenäinen Suomi 6.12.1917 -reliefi, s. 167-173 *
Tuula Sykkö: Ystävyyttä yli rajojen, s. 174-181 *
Aaro Tiilikainen: Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen vaiheista Kemi-Tornio alueella, s. 182-188 *
Juha Ylimaunu: Pohjoisen Perämeren saarten nimet ja nimeämisperusteet, s. 189-201 *
Matti Ylipiessa: ”Venäjänkuume” 1930-luvun alun Kemissä, s. 202-242