Historiaa

Yhdistys perustetaan

Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen syntysanat lausuttiin jo vuonna 1938. Ne lausui nimimerkki N.T. paikallisessa Pohjois-Pohja -lehdessä 19. päivänä tammikuuta julkaistussa kirjoituksessa "Kotiseutuyhdistys Kemiin". Nimimerkki N.T. oli Karihaaran koulun opettaja Niilo Teerijoki (1902-1996). Käydessään syksyllä 1937 kotipitäjässään Orivedellä oli hän saanut paikallisesta museotoiminnasta kimmokkeen ryhtyä puuhamaan vastaavaa toimintaa myös Kemiin. Yhdistystä perustettaessa tärkeäksi tehtäväksi asetettiin museon perustamisen kaupunkiin.

Yhdistyksen varsinainen perustava kokous pidettiin Sauvosaaren kansakoululla helmikuun 18. päivänä 1938. Museotoiminta aloitettiin koulun kellaritiloissa. Ensimmäisiksi museoesineiksi mainitaan kaksi vanhaa tuolia ja rukki. Ennen talvisotaa oli kokoelmiin karttunut noin 200 esitettä. Sodan vuodet kuitenkin keskeyttivät innokkaasti alkaneen toiminnan. Sodan aikana varastoituina olleet esineet tuhoutuivat. Sotien jälkeen yhdistyksen toimintaa aktivoitiin uudelleen. Uusia kokoelmia ryhdyttiin keräämään ja kotiseutumuseota puuhaamaan.

Kemin museo avataan

Pohjolan Voima -yhtiö lahjoitti vuonna 1949 yhdistykselle Rantaniemen talon museorakennukseksi. Yhtiö oli purkanut Isohaaran voimalaitoksen alta tuolloin jo yli satavuotiaan Rantaniemen tilan toisen päärakennuksen (rak. 1849) ja luovutti sen yhdistykselle. Talo siirrettiin Meripuistoon talvella 1950-1951.Syksyllä 1951 rakennuksen kaksi kerrosta olivat sellaisessa kunnossa, että museon järjestelyyn päästiin seuraavana keväänä. Kemin museo avattiin yleisölle 27.6.1952.
Kemin historiallinen museo
Meripuiston museoalue


Yhdistyksen toimesta Kemin Meripuistoon syntyi useita rakennuksia käsittävä museoalue. Vuonna 1949 yhdistys oli ostanut Kemin maalaiskunnan lahjoittamin varoin Yli-Jaakheikin savupirtin (rak. 1796) Maulasta. Savupirtin hirret siirrettiin Maulasta talkootyönä Meripuistoon kesällä 1950. Yhdistys myös pystytti ja rakensi sekä sisusti pirtin talkootyönä. Sairaalan liittohallitus lahjoitti yhdistykselle Lahti-Täikön talon hirsistä vuonna 1874 rakennetun tullivirkailijoiden talon ns. "tullin valkoisen huvilan". Kemin kaupunki siirsi talon vuonna 1968 yhdistyksen toimesta keskussairaalan alueelta Meripuistoon. Talon sisusti yhdistys.

Rakennuksia kartuttuu

Museoalueelle siirrettiin yhdistyksen toimesta myös kolme aittaa, Kaarlo Liuskin lahjoittama Tervaharjun maatilan vanha vilja-aitta (lahj. 1948), Frans Saartolan lahjoittama sataman ranta-aitta, joka oli alkujaan Niemi-Niemelän tilalta sekä Kaarle Lumpuksen vuonna 1973 lahjoittama vilja-aitta (ns. Jarkkolan aitta). Yhdistys sai vuonna 1962 lahjoituksena Meripuistossa sijainneet makasiinirakennukset. Vuonna 2000 tuli tuhosi makasiineista kokonaan kaksi ja kolmas niistä kärsi vahinkoja. Nykyisin alueella on jäljellä kolme makasiinia. Suurin makasiineista, varapakkahuone on perimätiedon mukaan rakennettu Kuivaniemen kirkon hirsistä (1874). Toinen makasiineista (rak. 1892) oli alkujaan jonkun Kemin porvarin omistuksessa, ja sittemmin Paraisten Kalkki Oy:n hallussa, samoin kuin sen viereinenkin makasiini (rak. 1892). Yhdistys rakennutti museoalueelle myös katoksen ahtausväen kuljetusveneelle (rak. 1940-luvulla). 32-paikkaisella veneellä kuljetettiin kauppa-alusten ankkuripaikoille eli redeille ahtaajia (usein naisia) lastaamaan aluksiin Kemi Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n proomuista sahatavaraa. Kuljetusvene on tiettävästi ainoa Suomessa säilynyt mainitunlainen vene.

Ylijaakheikki tullin huvila

Jatuli-julkaisu

Vuonna 1949 aloitti kotiseutuneuvos Niilo Teerijoen aloitteesta ilmestymisensä yhdistyksen Jatuli-julkaisu, jossa Kemiä, kemiläisiä ja kemiläisyyttä - menneisyyttä ja tulevaisuutta - on siitä lähtien ylpeydellä esitelty. Yhdistyksen Jatuli-julkaisu ilmestyy nykyisin vireästi joka toinen vuosi joulumyyntiin.

Lisää museoita perustetaan

Yhdistys perusti Kemiin 1980-luvulla lisää museoita: Marttalaan Kemin työläismuseon vuonna 1983 ja Suomen kähertäjämuseon vuonna 1989 sekä sai hallintaansa ja omistukseensa vuonna 1988 Suomen Värikauppiaat ry:ltä Suomen värimuseon vuonna, joka sijaitsi Pitzenin kiinteistössä Kemin keskustassa. Kaiken kaikkiaan yhdistys keräsi ja tallensi museoiden kokoelmiin yli 14 000 esinettä, yli 11 000 valokuvaa sekä arkistoaineistoa ja kirjakokoelman.

Kemin tyolais kahertaja museoLuovutussopimus

Vuonna 1990 yhdistys luovutti kaikki perustamansa museot kokoelmineen ja kiinteistöineen yhdistyksen ja Kemin kaupungin välisellä luovutussopimuksella kaupungille. Nykyisin museot kokoelmineen ovat vuonna 1993 perustetun Kemin historiallisen museon omistuksessa ja hallinnassa. Kiinteistöt omistaa Kemin kaupungin Tilapalvelu.

Kemin työläismuseo ja Suomen kähertäjämuseo toimivat edelleen omina museoinaan Kemin historiallisen museon alaisuudessa. Suomen värimuseon tila siirtyi vuonna 2005 yksityisomistukseen ja tällä hetkellä museon kokoelma on säilytyksessä ja odottaa uusien tilojen löytymistä. Kemin museon kokoelmat on siirretty omana kokoelmanaan Kemin historiallisen museon kokoelmiin.

Lisätietoja museoista: http://merilapinmuseot.fi/museot/kemin-historiallinen-museo